Syyslukukauden projekti, omakuva-soolon tekeminen, huipentui vihdoin viime tiistaina. Päivällä tanssimme kenraaliharjoituksen draamalinjalaisille ja illalla varsinaisen esityksen. Monenlaiset muotokuvat -sooloilta keräsi opistolle ihan mukavasti yleisöäkin.
Jokaisella oli todella omantyylinen soolo, mikä teki illasta monipuolisen ja varmasti mielenkiintoisen.
Soolon ideoiminen, koreografian työstäminen ja harjoittelu vaativat syksyn mittaan paljon aikaa ja työtä. Itse olen lopulta suhteellisen tyytyväinen soolooni ja koko prosessiin. Sooloa tehdessä on myös oppinut paljon.
Oli kivaa ja vähän jännittävääkin päästä taas esiintymään. Nyt on enää yksi lyhyt viikko edessä ennen joululomaa. Kevään projekteja odotellessa :)
Tämä on Länsi-Suomen opiston tanssitaidelinjan blogi, jossa opiskelijat kertovat opiskelustaan linjalla.
maanantai 19. joulukuuta 2016
Oivallus
Meillä oli aikaa tehdä sooloa koko
syksy.
Mä tein mun soolon vimmeisen puolentoista viikon aikana ennen esitystä.
Mä tein mun soolon vimmeisen puolentoista viikon aikana ennen esitystä.
On vaan niin hankalaa uskoa omiin
ideoihin.
Mutta tekemällä oppii.
Ehkä seuraavalla kerralla pitäydyn
ideassani aikaisemmin ja uskallaan alkaa rakentamaan.
Itse esitystilaisuus oli kaunis. Oli
ihanaa nähdä kaikkien tanssit, varsinkin kun on saanut hieman nähdä
jokaista prosessia pitkin syksyä. Jokainen meistä on varmasti
oivaltanut jotain uutta soolojen myötä. Sekin on jo hieno asia!
Aika soolon ympärillä
Kahden kuukauden työ päättyi tiistaina monenlaisia muotokuvia-iltaan. Itselläni ainakin alun laajasta materiaalista tiivistyi kovalla harjoittelulla selkeä liikemuoto, ja esityksen ajatuksellisen maailman sain tuotua esiin. Mikä on selkeätä tekijälle (eli minulle) on myös katsojalle selkeätä. Lähtökohtaisesti ei siis voi epäonnistua, jos kaikella on tarkoituksensa.
Soolon esityksen jälkeen on joululoma kyllä tarpeessa, koska hieman tyhjä olo.
Kosketus ihollani. Se ei ole minun. Joskus olen pupu. Joskus olen laboratorio. Joskus haluan olla irti. Kaikki on suljettu ja avattu minussa.
(teksti ote soolon esityspaperista)
Soolon esityksen jälkeen on joululoma kyllä tarpeessa, koska hieman tyhjä olo.
Kosketus ihollani. Se ei ole minun. Joskus olen pupu. Joskus olen laboratorio. Joskus haluan olla irti. Kaikki on suljettu ja avattu minussa.
(teksti ote soolon esityspaperista)
sunnuntai 18. joulukuuta 2016
"Billion years ago you were a big bang. But now you're a complicated human being." - Alan Watts
Soolo mitä olen
heleä olento jolla raskas poljento
Miksi muutun kun tieni raivaan
kaikenlaisiksi kuvastuksiksi heijastun, entisiksi ja uusiksi
Mutta horisontissa olen pallo merihädässä
en itsekään ymmärrä tuota
Tältä musta tuntuu tänään
kosmoksen hellässä huomassa, käyn kellumassa
palatakseni maan pintaan juurtumaan
Sitkolla en elä, sillä polvet ei mutkista suoristu
eikä kanamunat keittovedestäni kypsy
ei mitään en ymmärtänyt tuota minäkään
Viisto mieltäni ajaa, siksi nyt uudelleen rakennan majaa
Täytyn onnesta, teistä joiden lämmöstä
minun kotimaani on hyvinvoiva todellisuus
ja tulevan kvartaalin tavoite moniulotteisuus
En sano sitä mitä en tee tänä omakuvan päivänä
siis en tanssi koska ei se suju kuin valssi
tänään siis olen tälläinen verbaalinen
veden rajalla peilaan osan sisintä maljaani
se täyttyy onnesta, teistä joiden lämmöstä
värikkäät palloni liikkuvat, niillä ihmisyyden opettajat vierailevat
elämyksiä tarjoavat ja elämän tanssia opettavat
Musta tulee vierivä kivi, aion olla homehtumati, tyhjä vati peilaten vieraitani
Tämä oli tarina soolostani jouluna vuonna kaksikuusitoista
1 Kongos - Come with me now
11 Elsiane - Mend
111 Kygo - Nothing left
1v Hinkstep - Easily distracted
"Art is an experience not an object." -Robert Motherwell
Kahden kuukauden työ nyt vain muistona. Olo on todella tyhjä, tähän on käytetty paljon voimavaroja. Astuttu epämukavuus alueelle. Voitettu. Todistettu luovaa prosessia ja kasvettu artistina.
Tavoitteet kasvaa yhtä matkaa fyysisen kehityksen myötä. Unelmat ovat vielä kaukana, mutta aloitus pisteestä on taivallettu pitkälle.
tiistai 13. joulukuuta 2016
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
#inspired by Lauri Viita
Maanantai: #LauriViidanjaAilaMeriluodon#yhteiselosta#kertovan#näytelmän#harjoitukset#Risto Ryti-salissa#virittyneempiläpimeno#so close#sohappytogetheronstage
#englishdramacourse+tanssilinja
#Laurinruno#kuvaesityspaikasta #Mahavishnu Orchestra - Meeting of the Spirits
Tiistai: #jännitys#esityspäivä #Itsenäisyyspäivänä#klo1400 #säänäytätniinonnelliselta#kunsäänukut#Jakunsääsittenäätmut#kaikkisussasammuu#leikkaamutpois #teksti:Laurinrunoistasovellettu#kuvakäsiohjelmasta#ohjaajaAnneHelminen #feels5/5 #Haloo Helsinki- Rakas
Keskiviikko: #impro#nykäri#liikelaadut#staccato#jatkuva#heiluri#sitko#keskivartalostalähtee#kokoelämä#soolokriisipaniikki#teetanssisoolo#teemanaomakuva#omakuvailmantanssia#vaanperformanssia?#voinkovaihtaasoolon#vaihdoinjo#mitenopinnauttimaanlavallaolosta #crisistherapy #teksti:sovellettuLaurinrunoista #kuvaimprotunnilta #The BossHoss - Do it
Torstai:#impro#perusliike#jasiitäsitteneiperusliike#nopeatjalat# #sulavajasleekkiväistäminen# vikkeläviistosivuttainenkääntyminen#simbamusiikki#afrikkarytmi#soolostasiedettävä#koskaryhmäntuki #hashtaggrateful #saliesityskuntoon #soolojen #ekaläpimeno #allworthit#just#to#get #to#enjoy #you #teksti:sovellettuLaurinruno #kuvatrapeziusserratuslämpästä #Zero - Elysium
Bonus:#omistettujalkojenomistajille#teksti:sovellettuLaurinrunoista #Junior Senior - Move Your Feet
perjantai 9. joulukuuta 2016
perjantai 2. joulukuuta 2016
Joulutunnelmaa opistolla
Joulukuu on alkanut ja opiston jouluvalot loistavat. Onneksi vähän luntakin on jo tullut!
Myös esitykset lähestyvät. Viikko onkin ollut kiireinen, pitkiä päiviä ja paljon tekemistä.
Maanantaina aamu alkoi Itsenäisyyspäivän draamaesityksen harjoituksilla, joihin saatiin vieraaksi myös paikallislehden toimittaja sekä Huittisten kaupungin edustaja. Tanssitunneille opettajaksemme saapui Sari, joka oli viimeksi luonamme syyskuussa. Koulupäivä päättyi perinteiseen maanantai-venyttelyyn ja omatoimiseen draaman läpimenoon, jonka myötä vapaalle päästiin kahdeksan jälkeen illalla.
Tiistai jatkui Sarin kanssa: pilatesta, nykytanssia, improvisaatiota ja sooloja. Illalla taas draaman läpimeno, ihanat yllätyssynttärit, ja puolenyön tienoilla nukkumaan.
Keskiviikkona vuorossa oli laulua Evanin ohjauksessa. Oli kiva päästä jatkamaan harjoituksia. Parin viikon takaisilla ensimmäisillä laulutunneilla heräsi into oppia lisää.
Kouluviikkomme päättyikin poikkeuksellisesti jo keskiviikkoon. Itse tosin jäin vielä torstaiksi treenaamaan sooloa. Jo ensi viikolla on vuorossa draaman esitys ja seuraavalla soolo!
Myös esitykset lähestyvät. Viikko onkin ollut kiireinen, pitkiä päiviä ja paljon tekemistä.
Maanantaina aamu alkoi Itsenäisyyspäivän draamaesityksen harjoituksilla, joihin saatiin vieraaksi myös paikallislehden toimittaja sekä Huittisten kaupungin edustaja. Tanssitunneille opettajaksemme saapui Sari, joka oli viimeksi luonamme syyskuussa. Koulupäivä päättyi perinteiseen maanantai-venyttelyyn ja omatoimiseen draaman läpimenoon, jonka myötä vapaalle päästiin kahdeksan jälkeen illalla.
Tiistai jatkui Sarin kanssa: pilatesta, nykytanssia, improvisaatiota ja sooloja. Illalla taas draaman läpimeno, ihanat yllätyssynttärit, ja puolenyön tienoilla nukkumaan.
Keskiviikkona vuorossa oli laulua Evanin ohjauksessa. Oli kiva päästä jatkamaan harjoituksia. Parin viikon takaisilla ensimmäisillä laulutunneilla heräsi into oppia lisää.
Kouluviikkomme päättyikin poikkeuksellisesti jo keskiviikkoon. Itse tosin jäin vielä torstaiksi treenaamaan sooloa. Jo ensi viikolla on vuorossa draaman esitys ja seuraavalla soolo!
maanantai 28. marraskuuta 2016
Neljästoista tanssin viikko
Maanantaina aloitimme aamun itsenäisyyspäivän näytelmäharjoituksilla. Todella jännää ja huolestuttavaa näytelmän ja minun kannalta, että tosi moni meistä osaa jo repliikkinsä ulkoa. Minä siis en vielä kuulu tuohon joukkoon. Esiripun noustessa saamme nähdä harjoitusten lopputuloksen. Iltapäivän olimme Helin jazztuntien parissa ja näytelmä sai vähäksi aikaa unohtua mielestä jazzkoreografioiden kanssa työskennellessä.
Tiistai saapui samanlaisena kuin maanantai, puolipäivää näytelmää ja iltapäivä nykytanssitunnilla ja oli meillä myös teoriaa nykytanssikentältä. Kävimme ulkomaiden tanssikouluja lävitse. Varmasti mielenkiintoista niiden jokaisen kohdalla, jotka miettivät kouluttautumista tanssintekijäksi.
Keskiviikkona me kuvasimme jazz-ja nykytanssitunnit. Ne katsomme vasta joulukuun puolivälissä kun meillä ei ole yksinkertaisesti aikaa siihen ennen, Ja Helikin saapuu seuraavaksi vasta katsomaan soolojamme. Eli meillä on nyt pari viikkoa Annen (näytelmän) ja Sarin (soolotyöpajan) kanssa. Keskiviikko iltapäivän tutustuimme valoihin ja eli spotteihin joita käytämme sooloissamme. Saamme jokainen siis rakentaa myös valot niihin. Akvaarion ja muiden maagisten maiden valoja heijastui seiniin kun kävimme värikarttaa lävitse.
keskiviikko 23. marraskuuta 2016
12 viikkoa opistolla
Nyt on jo kolme kuukautta takana. iiks!
Alkuviikosta harjoiteltiin taas draamalaisten kanssa itsenäisyyspäivänä esitettävää näytelmää. Yhteistyö toimii hyvin ja odotankin jo innolla seuraavia harjoituksia. Esityspäivä lähestyy kovaa vauhtia.
Improvisaatio tunnilla syvennyimme ainakin minulle aivan uudenlaiseen ajatukseen, nimittäin autenttiseen liikkeeseen = ennakoimaton reflektiivinen improvisaatio. Toisin sanoen, liikuimme silmät kiinni täysin hiljaisuudessa, parin kirjoittaessa huomioita liikkumisesta. Oli mielenkiintoista liikkua silmät kiinni ja huomata mihin keho vie.
Marko saapui taas torstaina opettamaan meitä. Luvassa oli tehokas päivä, johon kuului balettia, showta, kehonhuoltoa sekä venyttelyä.
Tällä viikolla tanssitunteja kertyi todella paljon ja väsymys alkoi painaa. Viikonloppu tuli siis tarpeeseen. :)
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Kymmenes viikko
Maanantaina me tanssilinjalaiset saimme
hypätä hetkeksi aivan uuteen maailmaan. Teemme Englis-drama -linjan
kanssa yhteistyönä näytelmän, jonka esitämme Huittisten
kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlassa. Maanantaina meillä oli
ensimmäiset harjoitukset. Aamupalan jälkeen suuntasimme yhtenä
joukkona draamalaisten opetustiloihin.
Toisin kuin tanssissa, jossa aamulla
lämmitellään kroppaa ja lihaksia, lämmittelimme nyt läsnäoloa
ja yhteyttä toisiin ihmisiin seisomalla piirissä ja etsimällä
katsekontakteja. Saimme myös näytelmän käsikirjoituksen, jota
luimme läpi. Jokainen meistä pääsi yrittämään runon lausuntaa.
Välissä teimme muutaman mielenkiintoisen harjoituksen ja pian
olikin jo lounaan aika. On jännittävää nähdä, mitä
esityksestämme syntyy. Tarkoituksena kun olisi, että jokainen
tanssija pääsee puhumaan ja jokainen draamalainen tanssimaa.
Lisäksi me tanssijat olemma vastuussa koreografioiden luonnista.
Haastavaa, mutta hauskaa tulee varmasti olemaan.
Lounaan jälkeen palasimme tuttuun
saliimme, mutta vastassa oli uusi opettaja Riina. Riinan kanssa
tarkoituksemme oli kolmen päivän aikana tehdä nykytanssia ja
kontaktityöskentelyä. Tapa, jolla Riina lähestyi nykytanssia, oli
itselleni täysin uusi. Keskityimme paljon siihen, kuinka osan
kehosta työskennellesä toisen osan tulisi rentona seurata liikettä.
Esimerkiksi jalkojen työskennellessä, jos kädet liikkuivat, liike
tapahtui ikäänkuin jalkojen voimasta.
Maanataina oli myös halloweenin
kunniaksi naamiaiset, jotka minä päädyin jättämään välistä,
sillä oloni oli alkanut päivän mittaan tuntumaan hieman huonolta.
Sen minkä pystyin muutaman henkilön maskeerauksesta näkemään,
ihmiset olivat panostaneet juhliin ja olihan siellä ollut ilmeisesti
kivaa. Itseäni jäi kaivelemaan tanssi-battle, josta sain kuulla.
Olisi ollut hauskaa olla todistamassa tapahtunutta.
Tiistai aamuna minun oli pakko myöntää
itselleni että olen kipeä. On paljon helpompi ajatella, että ehkä
kuvittelee kivun rintakehässä ja tanssia kuin myöntää asia ja
istua, mutta aamun nykytunnin päätteksi tanssiminen alkoi tuntua
turhan uhmakkaalta omaa kehoa kohtaan. Tiistaina lounaan jälkeen
muilla alkoi kontaktityöskentely, jolta odotin olevan ihmisten
välistä suoraa kontaktia, esimerkiksi nostoja. Olinkin yllättynyt
kun työskentely tapahtuikin keppien kanssa. Katsoin matolta ja
kuvailin videoita, kun muut tekivät erilaisia ykilö ja
ryhmäharjoituksia. Olen ollut pitkään kiinnostunut videoiden
tekemisestä ja koska kaikki harjoitukset näyttivät todella
kiinnostavilta, ajattelin, että niistä voisi koostaa videon.
Minulle tuli kuitenkin niin monta mutkaa matkaan, että editoinnin
harjoittelu sai tältä viikolta jäädä. Joka tapauksessa, eräässä
harjoituksessa tanssijat jaettiin pareihin ja jokainen pari piti
keppiä, niin että kummallakin henkilöllä oli yksi kämmen
kepinpäässä. Kunnollista otetta ei saanut otta vaan kepinpäätä
painamalla se ei pudonnut ja pikkuhiljaa sen kanssa pystyi alkaa
liikkumaan. Koska en tanssinut ennen torstaita, sain nähdä kuinka
muut kehittyivät. Keskiviikkona iltapäivällä, kun ihmiset
liikkuivat keppienkanssa todella sulavasti ja tekivät esimerkiksi
kuperkeikkoja oli vaikea uskoa, että kaikki oli lähtenyt vain
päivää aikaisemmin paikallaan seisomisesta.
Torstaina Markon baletissa aloitimme
uusia sarjoja. Oli kyllä kankea olo muutaman päivän istumisen
jäljiltä, mutta sarjat vaikuttivat kivoilta ja lisää opittavaa ja
kehitettävää löytyi pitkäksi aikaa. Baletin jälkeen alkoi
hartaasti odottamani show. Edellisenä torstaina olin lähtenyt
fysioterapiaan lounaan jälkeen, joten showtunti oli jäänyt minulta
välistä. Nyt jännitti, miten pysyisin sarjoissa mukana. Muita
vilkuillen en ollut täysin hukassa. Tosin en myöskään kerennyt
kunnolla oppimaan sarjoja niin, että olisin pystynyt toistamaan ne
itsekseni tunnin jälkeen, joten ensiviikon tunnistakin on tulossa
haastava. Tekee hyvää aivoille! Lounaan jälkeen saimme takaisin
didaktiikan kokeet. Minulla koe oli mennyt hyvin ja sen kunniaksi
paperissa olikin tarra. No, jos koe olikin mennyt hyvin, niin
seuraavaksi katsoimme baletin videon. Tankosarjojen osalta minulla
meni vielä kohtuullisesti, mitä nyt voisi notkoselkään keskittyä,
käsiin saada pehmeyttä, viedä liikkeet pitemmälle... Tanssija ei
ole koskaan valmis =). Keskilattiasta sanottakoon sen verran, että
videon perusteella minusta tuli luokan pelle. Mutta hauskaa oli. Enkä
suinkaan ollut ainoa joka välillä sooloili videolla. On jotenkin
mukavaa, että ryhmässämme pystymme kaikki nauramaan omille ja
muiden virheille. Vaikka uskon meidän kaikkien olevan
kunnianhimoisia, mukavassa ja armollisessa ilmapiirissä on hyvä
työskennellä ja ponnistella eteenpäin.
sunnuntai 30. lokakuuta 2016
Yhdeksäs viikko
Viikkomme alkoi kauhua herättävällä baletin didaktiikan kokeelle. Valmistautuminen kokeeseen oli omalta osaltani jokseenkin puutteellista, mutta uskon selvinneeni kunnialla läpi. Lisäksi loppuviikosta kuvasimme kaikki syksyn aikana tehdyt balettisarjat ja katsomme ne ensi viikolla. Tarkoituksena on videon pohjalta arvioida omaa tekniikkaa ja bongata tiedostamattomia mokiansa.
Keskiviikkona kukin ryhmästämme piti esitelmän yhdestä suomalaisesta koreografista. Esitelmät olivat varsin avartavia, en ollut edes suurimman osan nimiä ikinä kuullut, joten aukko sivistyksestäni on nyt pinnallisin puolin paikattu.
Jazzia meillä oli viimeistä kertaa tällä lukukaudella ja sen tilalle pääsemme tanssimaan showta. Ensimmäisellä tunnilla tehtiin varsin haastavia hyppy- ja piruetti sarjoja eli tekemistä tämän lajissa riittää vielä pitkään.
Kaikilla tunneilla on tullut palautetta, että olemme kaikki kehittyneet syksyn aikana paljon. En asiaan hirveästi ole kiinnittänyt huomiota, mutta ihana kuulla positiivista palautetta. Teemme myös koulun ulkopuolella kuntopiiriä kerran viikossa, mikä on super hyvä juttu. Yksin moinen rehkiminen olisi tylsää ja jäisi varmasti tekemättä, mutta tämän porukan kanssa edes kuntopiiri ei ole tylsää <3
Keskiviikkona kukin ryhmästämme piti esitelmän yhdestä suomalaisesta koreografista. Esitelmät olivat varsin avartavia, en ollut edes suurimman osan nimiä ikinä kuullut, joten aukko sivistyksestäni on nyt pinnallisin puolin paikattu.
Jazzia meillä oli viimeistä kertaa tällä lukukaudella ja sen tilalle pääsemme tanssimaan showta. Ensimmäisellä tunnilla tehtiin varsin haastavia hyppy- ja piruetti sarjoja eli tekemistä tämän lajissa riittää vielä pitkään.
Kaikilla tunneilla on tullut palautetta, että olemme kaikki kehittyneet syksyn aikana paljon. En asiaan hirveästi ole kiinnittänyt huomiota, mutta ihana kuulla positiivista palautetta. Teemme myös koulun ulkopuolella kuntopiiriä kerran viikossa, mikä on super hyvä juttu. Yksin moinen rehkiminen olisi tylsää ja jäisi varmasti tekemättä, mutta tämän porukan kanssa edes kuntopiiri ei ole tylsää <3
torstai 20. lokakuuta 2016
Kahdeksas viikko
Outoa ajatella, että täällä ollaan jo vietetty kaksi kuukautta. Time flies!
Kahdeksas viikko lähti käyntiin kun Vera saapui taas opettamaan meille balettia, nykytanssia sekä improvisaatiota. Paljon tuli opittua uudenlaisia näkökulmia, etenkin improvisaation kannalta. Harjoittelimme mm. miten hyödyntää musiikkia omassa liikkeessään, tilan käyttöä suhteessa muihin ja paljon muuta.
Synttärit saapuivat taas Huittisiin. Muistettiin Anttia tärkeänä päivänä kahvin, jäätelön sekä pelien merkeissä!
Nykytanssi tunti
Viikko päättyi keskiviikkona improvisaatio tuntiin, minkä jälkeen lähdimmekin jo syysloman viettoon.
sunnuntai 16. lokakuuta 2016
Lihasta tulee sana
Jossakin putosi lunta, kuulin.
Koko konsentraatiossa kaikkeen uuteen, en ole huomannut syksyn saattelemassa kesää.
Kehooni kasvaa uusia muotoja, ripeämmin kuin kerkeän ajattelemaan. Ruumiillisen voiman ja keskittymisen maximi liikeradat ovat kasvaneet huomattavasti. Varsinkin viimeisen kahden, ripauksen pidemmän, viikon ajalta. Nämä uudet suunnat vartalossani innoittavat soolon rakentamiseen, jotka esitämme joulukuussa.
Anatomian kurssi päättyi kokeeseen, näennäisesti ok numero ja fyysisen itsetuntemuksen kasvu.
Viihdyn täällä. Luokkamme on himmee, olen oppinut paljon heiltä, opettajamme inspiroivia ja ruoka hyvää.
-Ile
maanantai 10. lokakuuta 2016
Viikko kuusi
Jokainen seitsemästä jäsenestämme raportoi yhdestä viikonpäivästä.
Maanantai
Herätyskello aloitti uuden viikon kotona klo 6.20. Opistolle saavuin reiluin tunnin ajomatkan jälkeen juuri sopivasti makoisalle aamupalalle. On muuten sanottava, että opistolla on todella hyvät ruoat!
Oppituntien osalta päivä oli hieman tavallista pitempi, sillä kävimme Hops-keskusteluja vielä alkuillasta. Oli hyödyllistä tutkailla, miten syyskuun alussa asetut tavoitteet ovat toteutuneet - ja valita uusia kehityskohtia seuraavalle kuukaudelle.
Ilta kului pääasiassa anatomian monisteita lukiessa ja soolopäiväkirjaa kirjoittaessa. Nukkumaan mentiin hyvissä ajoin, jotta herätään virkeänä seuraavaan aamuun.
Satu
Tiistai
Aamu alkoi anatomialla ja aiheena oli lonkka. Lihaksia siellä on hurja määrä muistettavaksi, mutta lihasharjoitteita tehdessämme itselleni eniten turhautumista aiheutti viulun kieliäkin kireämpi lonkkani. Älkää ymmärtäkö väärin, saan spagaatit tehtyä joka suuntaan, mutta en osaa rentouttaa ja erotella lihaksia. Ne aktivoituivat kaikki täysillä samaan aikaan ja ne ovat koko ajan jökissä. Syksyn tavoitteeni on opetella rentouttamaan lonkkaa ja venytellä kunnolla edes kerran viikossa.
Improvisaatiossa jatkoimme eilisellä linjalla ja keskityimme yksittäisen kehonosan eriytyvään liikkeeseen.
Lisäksi teimme harjoituksia, joissa liike lähti tietystä kehonosasta ja resonoi muualle vartaloon. Harjoitukset olivat todella rentouttavia ja niiden avulla löysi uusia liikesuuntia ja tapoja liikuttaa kehoa. Nykärissä keskityttiin monipuolisesti lattiatekniikkaan. Siitä opin kyllä joka päivä uutta, koska olen niin vähän tehnyt nykäriä. Mulla on break dance taustaa, mutta siinä oon enemmänkin keskittynyt raa'alla voimalla liikuttamaan itseäni. Nykärissä taas liutaan taloudellisen smoothisti paikasta toiseen minimaalisilla lihassupistuksilla.
Kehonhuollossa käytiin läpi, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon lämmittelyssä ja miksi edes pitäisi lämmitellä. Itse lämmittelisin kuntopiirillä verenmaku suussa, että varmasti tulisi hiki ja syke nousisi. Pitäisi sitä toki venytellä ja käydä maksimiliikeradatki läpi... Noh, ehkä jatkossa. Suunnittelimme pareittain lämmittelyt ja vedimme ne koko ryhmälle.
Markkis
Keskiviikko
Ja niin saapui keskiviikkoaamu, jonka aloitimme eilen tekemättä jääneiltä kehonhuoltotunnin lämmittelyryhmätöillä. Toisella ryhmällä oli musiikki mukana, niin tuntui kuin olisi ollut kuntosalin ohjatussa liikunnassa. Ilo saapui siis näin meille Ilen ja Linnean kymmenen minuuttisesta.
Sitten siirryimme nykytanssin pariin, jatkoimme mm. uuden maassa suurelta osin liukuvan ja pyörivän lattiasarjan parissa.
Keskiviikkopäivän päätimme anatomian tunteihin, ja kristallikruunun alla säihkyvään luurankoon, joka muuten löytyi siivouskomerosta viikon alussa yhden viikon piilomatkan jälkeen, ja vaikka kuinka yritin, jouduime opettelemaan nämä vaikeat asiat ihmiskehon sisältä kokeeseen. Kaksi sivua muistiinpanoja saamme käytää. Ensi viikolla on jo koe. Heli ei kerro kysymyksiä etukäteen. Kääk! Kai se on ihan reilua, mutta silti kääk!
Antti
Torstai
Tyypillisenä Markon päivänä aamu lähti käyntiin balettitunnilla. Baletin jälkeen syvennyimme tarkemmin didaktiikan ihmeelliseen maailmaan. Kävimme myös ryhmässä läpi tekemiämme tankosarjoja, hyppysarjan sekä adagion.
Jazzin tunnin aloitimme lämmittelysarjalla ja muutamalla koordinaatiota kehittävällä sarjalla. Sen jälkeen kulmasta kulmaan liikkumisia sekä pidemmän sarjan tekoa minkä Marko opettikin meille loppuun asti.
Tunnit loppuivat puolikolmen aikaan ja osa meistä lähtikin suoraan viikonlopun viettoon kotiin ja muutama meistä jäi opistolle.
Terhi
Perjantai
Perjantai kulkevat meillä lukujärjestyksessä nimellä oman työskentelyn päivä. Vaikka minulla onkin viikonloppuisin yleensä kaikenlaisia suunnitelmia kotona, olen ottanut tavakseni jäädä perjantaiaamupäiväksi opistolle ja puuhailla tanssisalissa lounaaseen asti. Tämä viikko ei ollut poikkeus. Myöhäisen aamupalan jälkeen suuntasin salille lämmittelemään ja tekemään hieman lihaskuntoa. Tarkoitukseni oli pyhittää aamu soolon suunnitteluun sekä erinäisiin muihin luoviin projekteihin, mutta keskittymiskykyni oli lievästi koetuksella, sillä salissa pestiin samaan aikaan ikkunoita. Kaksi isoa miestä isoilla tikkailla, saavat aikaan kohtuullisesti meteliä. No, tehokkaan jalannostotreenin jälkeen oli aika lopettaa tanssiviikko Huittisissa.
Iltapäivällä lähdimme pienellä porukalla Turkuun. Minä pääsin kätevästi kotiin ja muut pääsivät tuulettumaan ja kaupoille. Oli mukavaa itsekin katsoa melkein kotikaupunkianki vaihteeksi turistin näkökulmasta. Harvoin sitä tulee esimerkiksi istuskeltua montaa tuntia kahvilassa. Mielenkiintoisten ja syvällistenkin keskustelujen siivittämänä päivä kului nopeasti ja illemalla kotona jaksoin leipoa korvapuusteja, keksiviikkona olleen korvapuustipäivän kunniaksi, ennen kuin aika oli rentoutua tv-sarjaa katsellen.
Linnea
Lauantai
Ile
Sunnuntai
Suloiseen sunnuntaihin heräsin verkkaisesti ja nälkäisenä. Loppuviikko oli ollut tapahtumarikas niin sisäisesti kuin ulkoisesti mikä myös tuntui ja näkyi kehossa. Eli väsynyttä löysäilyä oli luvassa. Ruokittuani ruumista oli hyvä mennä prosessoimaan toiminnantäyteistä viikonloppua ulos pihlajanmarjoista seonneiden lintujen joukkoon.
Myöhemmin päivällä ryhdyttiin Ilen kanssa omenahillon tekoon. Opistolla on kosolti omenapuita, joiden hedelmät suurimmaksi osaksi jäävät pudottuaan maahan mätänemään, joten päätimme hyödyntää niitä. Siinä sivussa kertailtiin tulevaa anatomian koetta varten sekä väsättiin omena-kaurapaistos koko asuntolan väelle. Koska tunsin ettei luovasta fyysisestä liikkeestä tulisi mitään, mutta oma asuntolan huone ei hurmannut jäämään, lähdin Aino Voipion saliin ajatuksena tehdä rästihommia läppärillä. Sinne mennessäni mietin, että siirrän aulan sohvan saliin maksimoidakseni löysäilyn. Huvituksekseni sain huomata, että AV-saliin olikin ilmestynyt toinen sohva. Siellä loppuilta menikin mukavasti kristallikruunujen alla.
Maria
Jokainen seitsemästä jäsenestämme raportoi yhdestä viikonpäivästä.
Maanantai
Herätyskello aloitti uuden viikon kotona klo 6.20. Opistolle saavuin reiluin tunnin ajomatkan jälkeen juuri sopivasti makoisalle aamupalalle. On muuten sanottava, että opistolla on todella hyvät ruoat!
Oppituntien osalta päivä oli hieman tavallista pitempi, sillä kävimme Hops-keskusteluja vielä alkuillasta. Oli hyödyllistä tutkailla, miten syyskuun alussa asetut tavoitteet ovat toteutuneet - ja valita uusia kehityskohtia seuraavalle kuukaudelle.
Ilta kului pääasiassa anatomian monisteita lukiessa ja soolopäiväkirjaa kirjoittaessa. Nukkumaan mentiin hyvissä ajoin, jotta herätään virkeänä seuraavaan aamuun.
Satu
Tiistai
Aamu alkoi anatomialla ja aiheena oli lonkka. Lihaksia siellä on hurja määrä muistettavaksi, mutta lihasharjoitteita tehdessämme itselleni eniten turhautumista aiheutti viulun kieliäkin kireämpi lonkkani. Älkää ymmärtäkö väärin, saan spagaatit tehtyä joka suuntaan, mutta en osaa rentouttaa ja erotella lihaksia. Ne aktivoituivat kaikki täysillä samaan aikaan ja ne ovat koko ajan jökissä. Syksyn tavoitteeni on opetella rentouttamaan lonkkaa ja venytellä kunnolla edes kerran viikossa.
Improvisaatiossa jatkoimme eilisellä linjalla ja keskityimme yksittäisen kehonosan eriytyvään liikkeeseen.
Lisäksi teimme harjoituksia, joissa liike lähti tietystä kehonosasta ja resonoi muualle vartaloon. Harjoitukset olivat todella rentouttavia ja niiden avulla löysi uusia liikesuuntia ja tapoja liikuttaa kehoa. Nykärissä keskityttiin monipuolisesti lattiatekniikkaan. Siitä opin kyllä joka päivä uutta, koska olen niin vähän tehnyt nykäriä. Mulla on break dance taustaa, mutta siinä oon enemmänkin keskittynyt raa'alla voimalla liikuttamaan itseäni. Nykärissä taas liutaan taloudellisen smoothisti paikasta toiseen minimaalisilla lihassupistuksilla.
Kehonhuollossa käytiin läpi, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon lämmittelyssä ja miksi edes pitäisi lämmitellä. Itse lämmittelisin kuntopiirillä verenmaku suussa, että varmasti tulisi hiki ja syke nousisi. Pitäisi sitä toki venytellä ja käydä maksimiliikeradatki läpi... Noh, ehkä jatkossa. Suunnittelimme pareittain lämmittelyt ja vedimme ne koko ryhmälle.
Markkis
Keskiviikko
Ja niin saapui keskiviikkoaamu, jonka aloitimme eilen tekemättä jääneiltä kehonhuoltotunnin lämmittelyryhmätöillä. Toisella ryhmällä oli musiikki mukana, niin tuntui kuin olisi ollut kuntosalin ohjatussa liikunnassa. Ilo saapui siis näin meille Ilen ja Linnean kymmenen minuuttisesta.
Sitten siirryimme nykytanssin pariin, jatkoimme mm. uuden maassa suurelta osin liukuvan ja pyörivän lattiasarjan parissa.
Keskiviikkopäivän päätimme anatomian tunteihin, ja kristallikruunun alla säihkyvään luurankoon, joka muuten löytyi siivouskomerosta viikon alussa yhden viikon piilomatkan jälkeen, ja vaikka kuinka yritin, jouduime opettelemaan nämä vaikeat asiat ihmiskehon sisältä kokeeseen. Kaksi sivua muistiinpanoja saamme käytää. Ensi viikolla on jo koe. Heli ei kerro kysymyksiä etukäteen. Kääk! Kai se on ihan reilua, mutta silti kääk!
Antti
Torstai
Tyypillisenä Markon päivänä aamu lähti käyntiin balettitunnilla. Baletin jälkeen syvennyimme tarkemmin didaktiikan ihmeelliseen maailmaan. Kävimme myös ryhmässä läpi tekemiämme tankosarjoja, hyppysarjan sekä adagion.
Jazzin tunnin aloitimme lämmittelysarjalla ja muutamalla koordinaatiota kehittävällä sarjalla. Sen jälkeen kulmasta kulmaan liikkumisia sekä pidemmän sarjan tekoa minkä Marko opettikin meille loppuun asti.
Tunnit loppuivat puolikolmen aikaan ja osa meistä lähtikin suoraan viikonlopun viettoon kotiin ja muutama meistä jäi opistolle.
Terhi
Perjantai
Perjantai kulkevat meillä lukujärjestyksessä nimellä oman työskentelyn päivä. Vaikka minulla onkin viikonloppuisin yleensä kaikenlaisia suunnitelmia kotona, olen ottanut tavakseni jäädä perjantaiaamupäiväksi opistolle ja puuhailla tanssisalissa lounaaseen asti. Tämä viikko ei ollut poikkeus. Myöhäisen aamupalan jälkeen suuntasin salille lämmittelemään ja tekemään hieman lihaskuntoa. Tarkoitukseni oli pyhittää aamu soolon suunnitteluun sekä erinäisiin muihin luoviin projekteihin, mutta keskittymiskykyni oli lievästi koetuksella, sillä salissa pestiin samaan aikaan ikkunoita. Kaksi isoa miestä isoilla tikkailla, saavat aikaan kohtuullisesti meteliä. No, tehokkaan jalannostotreenin jälkeen oli aika lopettaa tanssiviikko Huittisissa.
Iltapäivällä lähdimme pienellä porukalla Turkuun. Minä pääsin kätevästi kotiin ja muut pääsivät tuulettumaan ja kaupoille. Oli mukavaa itsekin katsoa melkein kotikaupunkianki vaihteeksi turistin näkökulmasta. Harvoin sitä tulee esimerkiksi istuskeltua montaa tuntia kahvilassa. Mielenkiintoisten ja syvällistenkin keskustelujen siivittämänä päivä kului nopeasti ja illemalla kotona jaksoin leipoa korvapuusteja, keksiviikkona olleen korvapuustipäivän kunniaksi, ennen kuin aika oli rentoutua tv-sarjaa katsellen.
Linnea
Lauantai
Ile
Sunnuntai
Suloiseen sunnuntaihin heräsin verkkaisesti ja nälkäisenä. Loppuviikko oli ollut tapahtumarikas niin sisäisesti kuin ulkoisesti mikä myös tuntui ja näkyi kehossa. Eli väsynyttä löysäilyä oli luvassa. Ruokittuani ruumista oli hyvä mennä prosessoimaan toiminnantäyteistä viikonloppua ulos pihlajanmarjoista seonneiden lintujen joukkoon.
Myöhemmin päivällä ryhdyttiin Ilen kanssa omenahillon tekoon. Opistolla on kosolti omenapuita, joiden hedelmät suurimmaksi osaksi jäävät pudottuaan maahan mätänemään, joten päätimme hyödyntää niitä. Siinä sivussa kertailtiin tulevaa anatomian koetta varten sekä väsättiin omena-kaurapaistos koko asuntolan väelle. Koska tunsin ettei luovasta fyysisestä liikkeestä tulisi mitään, mutta oma asuntolan huone ei hurmannut jäämään, lähdin Aino Voipion saliin ajatuksena tehdä rästihommia läppärillä. Sinne mennessäni mietin, että siirrän aulan sohvan saliin maksimoidakseni löysäilyn. Huvituksekseni sain huomata, että AV-saliin olikin ilmestynyt toinen sohva. Siellä loppuilta menikin mukavasti kristallikruunujen alla.
Maria
sunnuntai 2. lokakuuta 2016
Viides viikko
Viides viikko pärähti tehokkaasti käyntiin meille
uuden opettajan Veran astuessa puikkoihin. Hän opetti meille balettia,
nykytanssia ja improvisaatiota. Jokaisella tunnilla toistuva teema oli
keskivartalon kontrollin säilyttäminen liikkeestä toiseen ja siitä opettaja
muistutteli tasaisin väliajoin. Balettia ja nykäriä treenattiin Veran tunnilla
hyvin perusteellisesti ja samoja harjoituksia toistettiin todella paljon, jotta
ne pinttyisivät lihasmuistiimme. Improvisaatiossa keskityttiin paljon liikkeen
ajoitukseen, artikuloimiseen ja rytmittämiseen, jotta tanssiminen näyttäisi
tasaisen tylsän puuron sijaan yllätykselliseltä ja kiinnostavalta katsojalle.
Toinen improvisaatiotuntien teemoista oli tilan hyödyntäminen ja tanssijan
tilaan sijoittumisen merkitys. Opin Veran tunneilla hurjasti uutta ja pidin
siitä, että toistoja tehtiin paljon ja tehokkaasti.
Liikunta ja sporttinen elämä jatkui tällä viikolla tanssituntien
ulkopuolellakin. Pääsimme hyödyntämään paikallisen kuntokeskuksen ryhmäliikunta
tarjontaa ilmaislipuilla. Itse kävin tehokkaana naisena kahdella eri tunnilla,
Body Combatissa ja reisi-peppu-vatsa- jumpassa. Lisäksi sovimme luokan kanssa,
että venytellään kerran viikossa porukalla, jotta venyttelyt tulisi tehtyä.
Venyttelyn ohessa katsotaan isolta valkokankaalta leffoja, joita muutkin koulun
opiskelijat ovat tervetulleita katsomaan.
Loppuviikosta kyllä huomasi kropan olevan todella tukossa
kaikesta rehkimisestä, joten rentouttava viikonloppu tuli kyllä todella
tarpeeseen. Viikonloppuani lähdin viettämään kotikaupunkiini Jyväskylään, mutta
valitettavasti matka ei sujunut ilman kommelluksia. Olin katsonut bussiaikataulut
väärin ja menin väärään aikaan bussipysäkille kaatosateeseen odottamaan. Mokani
tajutessani aloin epätoivoisesti liftata toivoen, että joku nappaisi minut
siitä pellonvierestä kyytiin. Onneksi
eräs herttainen eläkeläismies huomasi ahdinkoni ja vei minut Huittisten
bussiasemalle, josta pääsin seuraavaan bussiin. Super paljon kiitoksia vielä
hänelle!!! Pelastit viikonloppuni :)
sunnuntai 25. syyskuuta 2016
NELJÄS VIIKKO 38 à la Maria
Tällä vuosikurssilla on monipuolisesti porukkaa, sillä ikähaitarimme on 20-40 -vuotiaaseen, sekä henkilökohtaiset tanssitaustamme ja tasomme vaihtelevat. Itse olen sellainen "kehittyvä" persoona lähes olemattomalla tanssikokemuksella. ;). Mikään ei tunnu sujuvan mun kropassa tanssin suhteen. En halua luovuttaa, mutta mussa tuntuu sitkeästi elävän jotain mennyttä ajatustasolla ja se tuottaa vastahankaa. Kuitenkin osa musta pitää siitä että joutuu joka viikko painimaan niin mielen kuin kehon kanssa, unohtamatta välillä valloittavia kyvyttömyyden tunteita. Innolla odotan seuraavaa kirjoitusvuoroa, kehittyneitä ajatuksiani.
Neljä viikkoa on kulunut ja olen kiitollinen, että olen olemassa juuri nyt täällä em. haasteistani huolimatta. Rakastan tätä paikkaa, ensimmäistä kertaa aikuiselämässäni tunnen saavani olla vapaasti luova ihminen ilman korostunutta velvollisuuksista stressaamista. Kipuilen jo nyt tämän loppumisesta. En halua täältä pois, haluan loopata tätä vuotta kunnes kasvan todelliseksi aikuiseksi joka ei sensuroi lasta sisälläni.
Tämä viikko meni mukavasti opettajamme sairastellessa ja siitä sykkineestä omatoimisuudessa johon kuului hyvää kommenttia saanut venyttelytuntimme. Joka maanantai viimeinen tuntimme on venyttelyä ja se on avoin kaikille. Koska nyt Heli oli poissa, oli kyseinen tuokio vaarassa peruuntua, joten päätimme ottaa ohjat käsiimme ja pitää avoimen venyttelyn opiskelijanvoimin. Lähdimme ex tempore suunnittelemaan venyttelytuokiota, jonka alkulämmittelyyn saimme inspiraation englanninopettajalta. Laadimme siihen helpon, mutta kokonaisvaltaisen liikesarjan David Bowien kappaleen Let's Dance tahtiin. Tämän jälkeen otimme matot ja ringissä Satun (edellinen kirjoittaja) ohjauksella ja mun erittäin pätevällä englannin tulkkauksessa (mm.Jenkeistä tuleva englanninopettaja oli mukana) ojennuimme tuttuihin asentoihin. Lopussa kysyimme erikseen toivottuja venytyskohteita ja Satu ohjeisti hyvät liikkeet niihin.
Päivän päätteeksi kokoonnuimme Aino Voipio -saliin tanssilinjalaisten kanssa katsomaan Bolshoi Babylon -dokumenttia ja loppukevennykseksi analysoimme hidastettua kolmiloikkaa.
Tiistaina Helin sijasta meillä oli Markon tunnit. Teimme baletin tankosarjoja, jotka syyhyävät muokata kankeaa varttani. Pidän baletista vaikka peiliin katsominen mm. arabesqueta tehdessä polttaa reikiä verkkokalvooni. Myös poikkilattiat ja adagiot olivat epätoivoisesti kaivautumassa ruumiiseeni. Didaktiikka meni hyppytekniikkaa läpikäydessä. Tykkään hypyistä, en tosin vielä saa sitä sukkapuikkoa derrieriini.
Jazzissa teimme mm. lämmittely- ja loppusarjat jotka on kuta kuinkin jokseenkin aika lailla hyvänä päivänä muistissa, vaikkakin rytmissä pysyminen on tuulen viemää vielä.
Iltapäivästä olin järkkäilemässä oppilaskunnan ekoja rientoja, jotka sujuivat odotuksista huolimatta muikeasti. Askarrutti, että saadaanko väkeä ja mitä seurapelejä kannattaa ottaa ohjelmaan. Lähes turhaan! Saimme kuka minä olen -leikillä ihmiset lämmitetyiksi - tai kylmetetyksi (alkuilta meni ulkona) ja loppuillasta kaksi valetta ja yksi totuus -peli olivat tarpeeksi ohjelmaa suuren joukon takia. Meitä oli ollut melkein 20 henkeä, jokainen sai etsiä itseään ja kuorruttaa totuuttaan valeilla. Itsellänihän oli erityisen hauskaa, kukaan ei uskonut mulla olevan kaksi hevosta, mutta kyllä että olen kolaroinut auton, se kyllä on totta, aivan. Käteen ja sydämeen jäi mielenkiintoisia ihmisiä ja mielenliikkeitä.
Keskiviikkona aamu meni omatoimisesti, kunnes Heli kykeni kynnelle ja teimme nykärissä lattiasarjoja ja jazzissa Helin sarjaa sekä poikkilattiaharjoituksia. Kun nykäriä ja jazzia pitävät monet opettajat, menee välillä sekaisin siitä missä sarjassa oltikaan kenenkin tunnilla. Onneksi usein riittää muistaa ensimmäiset liikkeet kun lihasmuisti jatkaa...tanssissa harjaantuneimmilla.
Iltapäivästä kävimme tarkemmin venyttelyä sekä teoriaa keskivartalon lihaksista ja rintakehän luista. Että tätä teoriaa sitä vaan haluaisi enemmän.
Torstaina baletissa lämmittelimme tankosarjoilla jonka jälkeen jatkoimme adagiolla ja poikkilattiaharjoitteilla. Didaktiikka meni mm. epäloogisisiin kääntymissuuntiin hajotessa. Jazzit aikalailla samat kuin torstaina + meille tuli vain torstaisin osallistuva uusi opiskelija, ketä on valmistunut paritanssin opettajaksi, mutta on hakemassa lisää tietotaitoa ammattiinsa.
Iltapäivästä kävin heittämässä kurssikavereita kotimatkalle ja kirjottelin saunan takana olevalla terassilla.
Viikonloppuna täällä oli häät, joten salissa työskentely oli poissuljettu viikonlopulta. Onneksi Forssa kutsui ja sain kokea toisenlaisia sfäärejä hetken.
Samma på musik och foto
https://www.youtube.com/watch?v=evDYO54uaTI
https://www.youtube.com/watch?v=r08xhL0jI1Q
https://www.youtube.com/watch?v=N4d7Wp9kKjA
Tällä vuosikurssilla on monipuolisesti porukkaa, sillä ikähaitarimme on 20-40 -vuotiaaseen, sekä henkilökohtaiset tanssitaustamme ja tasomme vaihtelevat. Itse olen sellainen "kehittyvä" persoona lähes olemattomalla tanssikokemuksella. ;). Mikään ei tunnu sujuvan mun kropassa tanssin suhteen. En halua luovuttaa, mutta mussa tuntuu sitkeästi elävän jotain mennyttä ajatustasolla ja se tuottaa vastahankaa. Kuitenkin osa musta pitää siitä että joutuu joka viikko painimaan niin mielen kuin kehon kanssa, unohtamatta välillä valloittavia kyvyttömyyden tunteita. Innolla odotan seuraavaa kirjoitusvuoroa, kehittyneitä ajatuksiani.
Neljä viikkoa on kulunut ja olen kiitollinen, että olen olemassa juuri nyt täällä em. haasteistani huolimatta. Rakastan tätä paikkaa, ensimmäistä kertaa aikuiselämässäni tunnen saavani olla vapaasti luova ihminen ilman korostunutta velvollisuuksista stressaamista. Kipuilen jo nyt tämän loppumisesta. En halua täältä pois, haluan loopata tätä vuotta kunnes kasvan todelliseksi aikuiseksi joka ei sensuroi lasta sisälläni.
Tämä viikko meni mukavasti opettajamme sairastellessa ja siitä sykkineestä omatoimisuudessa johon kuului hyvää kommenttia saanut venyttelytuntimme. Joka maanantai viimeinen tuntimme on venyttelyä ja se on avoin kaikille. Koska nyt Heli oli poissa, oli kyseinen tuokio vaarassa peruuntua, joten päätimme ottaa ohjat käsiimme ja pitää avoimen venyttelyn opiskelijanvoimin. Lähdimme ex tempore suunnittelemaan venyttelytuokiota, jonka alkulämmittelyyn saimme inspiraation englanninopettajalta. Laadimme siihen helpon, mutta kokonaisvaltaisen liikesarjan David Bowien kappaleen Let's Dance tahtiin. Tämän jälkeen otimme matot ja ringissä Satun (edellinen kirjoittaja) ohjauksella ja mun erittäin pätevällä englannin tulkkauksessa (mm.Jenkeistä tuleva englanninopettaja oli mukana) ojennuimme tuttuihin asentoihin. Lopussa kysyimme erikseen toivottuja venytyskohteita ja Satu ohjeisti hyvät liikkeet niihin.
Päivän päätteeksi kokoonnuimme Aino Voipio -saliin tanssilinjalaisten kanssa katsomaan Bolshoi Babylon -dokumenttia ja loppukevennykseksi analysoimme hidastettua kolmiloikkaa.
Tiistaina Helin sijasta meillä oli Markon tunnit. Teimme baletin tankosarjoja, jotka syyhyävät muokata kankeaa varttani. Pidän baletista vaikka peiliin katsominen mm. arabesqueta tehdessä polttaa reikiä verkkokalvooni. Myös poikkilattiat ja adagiot olivat epätoivoisesti kaivautumassa ruumiiseeni. Didaktiikka meni hyppytekniikkaa läpikäydessä. Tykkään hypyistä, en tosin vielä saa sitä sukkapuikkoa derrieriini.
Jazzissa teimme mm. lämmittely- ja loppusarjat jotka on kuta kuinkin jokseenkin aika lailla hyvänä päivänä muistissa, vaikkakin rytmissä pysyminen on tuulen viemää vielä.
Iltapäivästä olin järkkäilemässä oppilaskunnan ekoja rientoja, jotka sujuivat odotuksista huolimatta muikeasti. Askarrutti, että saadaanko väkeä ja mitä seurapelejä kannattaa ottaa ohjelmaan. Lähes turhaan! Saimme kuka minä olen -leikillä ihmiset lämmitetyiksi - tai kylmetetyksi (alkuilta meni ulkona) ja loppuillasta kaksi valetta ja yksi totuus -peli olivat tarpeeksi ohjelmaa suuren joukon takia. Meitä oli ollut melkein 20 henkeä, jokainen sai etsiä itseään ja kuorruttaa totuuttaan valeilla. Itsellänihän oli erityisen hauskaa, kukaan ei uskonut mulla olevan kaksi hevosta, mutta kyllä että olen kolaroinut auton, se kyllä on totta, aivan. Käteen ja sydämeen jäi mielenkiintoisia ihmisiä ja mielenliikkeitä.
Keskiviikkona aamu meni omatoimisesti, kunnes Heli kykeni kynnelle ja teimme nykärissä lattiasarjoja ja jazzissa Helin sarjaa sekä poikkilattiaharjoituksia. Kun nykäriä ja jazzia pitävät monet opettajat, menee välillä sekaisin siitä missä sarjassa oltikaan kenenkin tunnilla. Onneksi usein riittää muistaa ensimmäiset liikkeet kun lihasmuisti jatkaa...tanssissa harjaantuneimmilla.
Iltapäivästä kävimme tarkemmin venyttelyä sekä teoriaa keskivartalon lihaksista ja rintakehän luista. Että tätä teoriaa sitä vaan haluaisi enemmän.
Torstaina baletissa lämmittelimme tankosarjoilla jonka jälkeen jatkoimme adagiolla ja poikkilattiaharjoitteilla. Didaktiikka meni mm. epäloogisisiin kääntymissuuntiin hajotessa. Jazzit aikalailla samat kuin torstaina + meille tuli vain torstaisin osallistuva uusi opiskelija, ketä on valmistunut paritanssin opettajaksi, mutta on hakemassa lisää tietotaitoa ammattiinsa.
Iltapäivästä kävin heittämässä kurssikavereita kotimatkalle ja kirjottelin saunan takana olevalla terassilla.
Viikonloppuna täällä oli häät, joten salissa työskentely oli poissuljettu viikonlopulta. Onneksi Forssa kutsui ja sain kokea toisenlaisia sfäärejä hetken.
Samma på musik och foto
https://www.youtube.com/watch?v=evDYO54uaTI
https://www.youtube.com/watch?v=r08xhL0jI1Q
https://www.youtube.com/watch?v=N4d7Wp9kKjA
Sano ei pókemoneille ja kyllä taukoneulomiselle
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)