Soolojen valokuvat

Valokuvat: Sari Palmgren

Soolot Länsi-Suomen opistolla 17.12.2015 klo 19.00 Tervetuloa!

Soolojen tilan ja julisteen tekoa

Valokuvat: Sari Palmgren

Valo opissa

Syksyllä opistolle tuli uutta valokalustoa, jota käytiin läpi viime viikolla soolojakin varten. 

Valokuva Sari Palmgren

Sooloilua

Tänään on Suomen itsenäisyyspäivä. Henkilökohtaisesti tämä päivä on minulle merkittävä siinä määrin, että tasan kolme vuotta sitten itsenäisyyspäivänä astuin ensimmäisen kerran kontakti-improvisaatio jameihin. Nyt kolme vuotta myöhemmin työstän ensimmäistä soolokoreografiaani. Kukapa olisi arvannut. Prosessi on ollut kyllä melkoista vuoristorataa. Ja eiköhän niitä nousuja ja laskuja vielä ehdi tulla tiivistyneeseen tahtiin tässä viimeisten kymmenen päivän sisällä. Vielä eilen tuntui että hommahan on hyvällä mallilla, mutta tänään olen jo kerennyt kriiseillä musiikin valmistumisen kanssa.

Kuluneella viikolla ollaan päästy nauttimaan ja kärsimään esiintymisen tuomista paineista. Alkuviikosta lätkästiin näytevideolle jazz- ja nykytuntien sarjat ja sitten päästiinkin esittelemään soolotöitämme. Se on aina iso juttu esitellä muille omaa tuotostaan, erityisen hankalaa se on siinä vaiheessa, kun teos on keskeneräinen. Siitä on kuitenkin hyötyä, sillä kokemus tuo varmuutta. Ainakin itsestä tuntuu että nyt on huomattavasti helpompi lähteä esittämään valmista teosta suuremmalle yleisölle.

Menneet viikot ovat tuoneet paljon varmuutta tekemiseen. Viimeaikoina kehitystä on tullut huimasti. On hienoa huomata, miten tehdyt lattiasarjat ovat auttaneet oman lajini parissa ja tehnyt minut tietoisemmaksi mahdollisuuksista liikkua. Kehonhallintakin on nyt jotain aivan muuta, kuin tänne tullessa. Olen todella tyytyväinen tapahtuneisiin muutoksiin.

 Erityisen paljon olen viimeviikkoina nauttinut Markon showtunneista, joilla ollaan jätetty tekniikkaan keskittyminen ja päästy kunnolla irrottelemaan. Paljon on kerennyt tapahtua, mutta silti hirvittää miten nopeasti aika on mennyt. Kohta ollaan jo puolessa välissä vuotta. Joululoman alkuun on enää kaksi viikkoa, mutta sitä ennen olisi vielä luvassa soolon kasaamista ja osalla porukasta Italian matka.

Loman jälkeiset tunnelmat

             Loman jälkeiset tunnelmat

Viime viikolla palasimme lomalta ja tunnelma olikin aluksi vähän sen mukainen, eli väsynyt. Nopeasti kuitenkin pääsimme taas mukaan tanssin maailmaan. Viime viikko oli aika perus täällä, vaikka tulikin paljon uusia asioita. Meillä oli nykytanssia ja jazztanssia sekä torstaina balettia ja uutena lajina showtanssia. Alkuviikosta tuli paljon uusia sarjoja ja tuntui, että ei pysty vastaanottamaan enää yhtään informaatiota, mutta kyllä ne vähitellen alkoivat sujua. Showtanssitunnilla huomasi heti kuinka meidän tanssijoiden ilmeet alkoivat loistaa, se oli niin hauskaa, vaikka välillä vähän haastavaakin. Meillä alkoi uudet teoriatunnit, nykypäivän tanssitietous. Mielestäni oli aika mielenkiintoista tietää, mitä Suomessa tanssin parissa tapahtuu tällä hetkellä. Saimme myös tehtäväksi tehdä esitelmä jostain menestyneestä suomalaisesta tanssijasta/koreografista, jotka sitten esitettäisiin seuraavalla viikolla. Toinen tehtävä tuli kehonhuollon tunnilla. Kaikkien täytyisi suunnitella itselleen venyttelyohjelma ja mieluiten myös noudattaa sitä. Aina kerran kuussa myös keskustelemme opettajamme Helin kanssa ensi kuun tavoitteista ja mitä parannuksia on myös tullut. Tästä on paljon hyötyä, että tietää mihin pitää itse kiinnittää huomiota ja yrittää parantaa. 

I dance because, 

there is no greater feeling in the world 

than moving to a piece of music 

and letting the rest of the world 

disappear.

Heipsun täältä marraskuiselta syyslomalta!

Hassua kuinka nää viikot menee niin salamannopeeta tahtia ohitte. Silti tuntuu, että kun Huittisista kotiutuu, minne kotiutuukaan, tulee aika nopeasti jo ikävä takaisin. Kertonee onneksi vain siitä, kuinka nopeassa ajassa koulumme opiskelijat, opettajat ja ympäristö on tullut rakkaaksi. Tässä pieni valaistus viimeiseen kahteen viikkoon ennen lomaa!

Viikko 43 meni aluksi hiukan palautuessa edellisviikon dramatunneista ja näytelmästämme.. Se oli ihanalla tavalla aika tunteidentäyteinen viikko ja se pyöri vielä kovasti mielessä, kunnes meidät palautettiin maantasalle iskien anatomian ja psykologian koe eteemme heti tiistaina. Haha! Kouluvuoden ensimmäinen koe! Onneksi, panikoinnistamme huolimatta, suurinosa meistä selviytyi siitä kunnialla. (Kiitos edellisillan teho-opiskelun!) Siitä arki alkoikin rullata jälleen tavalliseen tapaan. Italialaiset lähtivät ja jättivät meille Eleonoran vaihto-opiskelijaksi kahdeksi viikoksi. Saimme vallata oman tanssisalimme takaisin, joissa tanssitunteja meille piti Heli, Marko sekä ihana Eleonora, joka piti meille toivomamme hiphop-tunnin. Mukaan mahtui myös Evanin tuottamiskoulutusta, jossa kävimme läpi produktion tuottamisen.

Viikko 44 alkoi Markon päivällä ja didaktiikan kokeella. Saimme siis osoittaa kirjallista osaamistamme toistamiseen, tällä kertaa balettisanaston tiedollamme, jota jo muutaman viikon olimme opiskelleet. Sitä se didaktiikka siis on; opetellaan ne upeat ranskankieliset sanat, joita kuullaan tanssi- ja erityisesti balettitunneilla jatkuvasti. Loppuviikko olikin Sari Palmgrenin ohjaamaa tanssahtelua! Pääsimme sytyttämään sooloprojektin liekin uudelleen ja työstämään sooloja hänen kanssaan. Syyslukukautemme huipentuu siis tanssitaiteenlinjalaisten omiin sooloihin. Muuten tunnit Sarin kanssa kuluivat nykytanssin, pilateksen sekä komposition ja improvisaation parissa. Muuta ohjelmaa viikkoon toi koulumme oppilaskunnanhallitus, joka järjesti vapaa-ajan riennoksi opiskelijoille hauskat halloween pirskeet!

Kaikenkaikkiaan todella ihanat ja tapahtumarikkaat viikot opistolla taas takana. Olen todella onnellinen että saan opiskella näin kannustavassa ja samanhenkisessä ympäristössä, upeassa koulussa ja lisäksi viettää illan vapaa-ajat myös samaisten ihanien ihmisten seurassa! :--) <3

Tehtiin reissu Treelle tsiigaamaan lempparibändiä!

Halloweenjuhlahumua!

Tanssitaidelinjalaiset osallistuivat Tehtävänä Tanssin Talo tapahtumaan videotervehdyksellä

Valokuvia Improtunnilta

Valokuvat Sari Palmgren

Drama makes more drama

Nyt ollaan oltu opistolla viisi viikkoa ja tämä aika on totisesti juossut. Alkaa olla vaikea hahmottaa mitä on tapahtunut minäkin päivänä, kun kokoajan tapahtuu. Stressaavaa en silti voi sanoa olleen, kun tähän asti kaikki tekeminen on ollut mielekästä. Saa nähdä muuttuuko ääni kellossa, kun sooloproduktiot lähestyy. Aiheeseen liittyy paljon sekavia tuntemuksia, lähinnä siksi etten ole tehnyt vastaavaa aikaisemmin. En tiedä yhtään miltä minusta mahtaa tuntua esiintyminen yksin yleisölle. Ihan ihka oman tuotoksen esittäminen. Olen kyllä valtavan innoissani kun saan päästää luovuuden valloilleen ja pääsen paneutumaan aiheeseen, joka on itselleni merkityksellinen. Elämää elävöittävää.

Tämä viikko on ollut poikkeuksellinen kahdestakin syystä. Ensinnäkin, tanssia on ollut vain aamutunnin verran ja loppupäivät paneuduimme teatteri-ilmaisun ihmeelliseen maailmaan. Toiseksi saimme viikon ajaksi liudan italialaisia vieraita, jotka ovat elävöittäneet opistoa.

Maan matosia ollaan.

Viiden päivän aikana, alkaen täysin tyhjästä saimme kokoon Troijan naisista kertovan puolen tunnin mittaisen, improvisaatiotanssia ja erilaisia "pelejä" sisältävän näytelmän. Pääsimme tutustumaan draaman saloihin ja saimme pian huomata miten syvälle omiin sisuksiin joutuu joskus sukeltamaan, jotta pystyy todella eläytymään omaan henkilöhahmoonsa. Haasteista huolimatta, voin ainakin omasta puolestani sanoa olevani tyytyväinen lopputulokseen. Muutamia litistyneitä varpaita ja omaa kolhiintunutta nenäparkaani lukuunottamatta mitään fiaskoa ei tapahtunut. Päinvastoin, saimme paljon kehuja ja olin myös itse varsin vaikuttunut kanssaesiintyjieni kyvystä eläytyä ja heittäytyä.

Italian vieraat puolestaan viihdyttivät meitä torstaina produktionsa avoimissa harjoituksissa. Muutamat näistä esityksistä sai aikaan kylmiä väreitä. Oli mukava saada hieman esimakua, siitä mitä meidän tuleva kevät produktiomme pitää sisällään.

Tämä opisto on kyllä miljöönä aika ihana. Palasin äsken viikonloppulomalta Turusta ja nyt iltojen pimetessä en voi kuin joka kerta bussista astuessani ihmetellä miljoonia ja miljardeja tähtiä, jotka täällä "valosaasteen" ulottumattomissa loistavat kirkkaana.

Tervemenoa Huittisiin!

Huittinen täältä mä tuuuun!

   Ekat viikot opistolla ovat kuluneet aika hujauksessa. Alkuhuuman jälkeen on arki alkanut jo vähän tasaantua ja rutiinit tulevat pikkuhiljaa tutuiksi. On tässä ehditty jo nauraa ja itkeä yhdessä, treenata täysillä ja välillä myös vähän höllätä ja ottaa rennommin. Porukka, joka meillä on tänä vuonna täällä koossa on kertakaikkisen mahtava. Jo heti parin ensimmäisen päivän jälkeen ei ollut enää epäilystäkään siitä, etteikö me tehtäisi tästä vuodesta yhdessä huikea. Ja tottakai myös opettajat ja muu henkilökunta toivottivat meidät heti alusta alkaen lämpimästi tervetulleiksi ja pitävät huolen, että meillä on täällä koitoisat oltavat.

    Itse opiskelutkin ollaan saatu jo suht tehokkaasti käyntiin. Saleilla ollaan tanssahdeltu baletin, nyky- ja jazztanssin meinigeissä, sekä lisäksi ollaan fiilistelty improa ja kontaktityöskentelyä. Myös sooloprosessit pyöräytettiin aluilleen jo tokalla viikolla joulun alle valmistuvaa spektaakkelia silmälläpitäen.
Tanssisalien ulkopuolella opiskeltiin lukuaineina ankarasti anatomiaa ja fysiologiaa ekoilla viikoilla, ja nyt on takana myös muutamat tunnit didaktiikkaa Performing Arts-ryhmän kanssa. Aina silloin tällöin kuokimme aamuisin myös PA-ryhmän laulutunneilla ja lauluoppeja käytiinkin testailemassa jo karaoke-illassa. Taitaa kuitenkin vielä parit tunnit tarvita ennenkuin meistä on PAlaisille haastetta.

   Ja koska ahkera opiskelu vaatii myös antoisaa vaapaa-aikaa, on tässä näiden viikkojen aikana tullut vietettyä laatuaikaa yhdessä myös koulutuntien ulkopuolella. Suurin osa meistä asuu opistolla, joten yhteiset illanistujaiset ja keskiviikon saunaillat alkavat olla jo aika vakio, mutta kirsikkana kakun päällä olemme ehtineet jo viettää myös synttäreitä ja tupareita yhdessä täällä Huittisissa.    Ja onko mitään sen parempaa kuin kouluporukka, jonka kanssa viihtyy paremmin kuin hyvn myös vapaa-ajalla :)

Muutamaa vajaa dancers&PA edustus 

.

Vuoden 2015-2016 tanssitaidelinjalaiset

Tanssitaidelinjalla on aloittaneet uudet oppilaat. He tekivät ensimmäiset paikkasidonnaiset demot toisella opintoviikolla.

Valokuvat: Sari Palmgren