Yhdeksäs viikko

Viikkomme alkoi kauhua herättävällä baletin didaktiikan kokeelle. Valmistautuminen kokeeseen oli omalta osaltani jokseenkin puutteellista, mutta uskon selvinneeni kunnialla läpi. Lisäksi loppuviikosta kuvasimme kaikki syksyn aikana tehdyt balettisarjat ja katsomme ne ensi viikolla. Tarkoituksena on videon pohjalta arvioida omaa tekniikkaa ja bongata tiedostamattomia mokiansa.

Keskiviikkona kukin ryhmästämme piti esitelmän yhdestä suomalaisesta koreografista. Esitelmät olivat varsin avartavia, en ollut edes suurimman osan nimiä ikinä kuullut, joten aukko sivistyksestäni on nyt pinnallisin puolin paikattu.

Jazzia meillä oli viimeistä kertaa tällä lukukaudella ja sen tilalle pääsemme tanssimaan showta. Ensimmäisellä tunnilla tehtiin varsin haastavia hyppy- ja piruetti sarjoja eli tekemistä tämän lajissa riittää vielä pitkään.

Kaikilla tunneilla on tullut palautetta, että olemme kaikki kehittyneet syksyn aikana  paljon. En asiaan hirveästi ole kiinnittänyt huomiota, mutta ihana kuulla positiivista palautetta. Teemme myös koulun ulkopuolella kuntopiiriä kerran viikossa, mikä on super hyvä juttu. Yksin moinen rehkiminen olisi tylsää ja jäisi varmasti tekemättä, mutta tämän porukan kanssa edes kuntopiiri ei ole tylsää <3

Kahdeksas viikko

 

Outoa ajatella, että täällä ollaan jo vietetty kaksi kuukautta. Time flies!

 

 

 

Kahdeksas viikko lähti käyntiin kun Vera saapui taas opettamaan meille balettia, nykytanssia sekä improvisaatiota. Paljon tuli opittua uudenlaisia näkökulmia, etenkin improvisaation kannalta. Harjoittelimme mm. miten hyödyntää musiikkia omassa liikkeessään, tilan käyttöä suhteessa muihin ja paljon muuta.

 

 

 

 

Synttärit saapuivat taas Huittisiin. Muistettiin Anttia tärkeänä päivänä kahvin, jäätelön sekä pelien merkeissä!

Nykytanssi tunti

Viikko päättyi keskiviikkona improvisaatio tuntiin, minkä jälkeen lähdimmekin jo syysloman viettoon.

Lihasta tulee sana

On sunnuntai, harmaa ja raskas. Lehdet pudonneet puista, ilma viilentynyt.
Jossakin putosi lunta, kuulin.
Koko konsentraatiossa kaikkeen uuteen, en ole huomannut syksyn saattelemassa kesää.

Kehooni kasvaa uusia muotoja, ripeämmin kuin kerkeän ajattelemaan. Ruumiillisen voiman ja keskittymisen maximi liikeradat ovat kasvaneet huomattavasti. Varsinkin viimeisen kahden, ripauksen pidemmän, viikon ajalta. Nämä uudet suunnat vartalossani innoittavat soolon rakentamiseen, jotka esitämme joulukuussa.

Anatomian kurssi päättyi kokeeseen, näennäisesti ok numero ja fyysisen itsetuntemuksen kasvu. 

Viihdyn täällä. Luokkamme on himmee, olen oppinut paljon heiltä, opettajamme inspiroivia ja ruoka hyvää.

-Ile

Viikko kuusi

Jokainen seitsemästä jäsenestämme raportoi yhdestä viikonpäivästä.

Maanantai
Herätyskello aloitti uuden viikon kotona klo 6.20. Opistolle saavuin reiluin tunnin ajomatkan jälkeen juuri sopivasti makoisalle aamupalalle. On muuten sanottava, että opistolla on todella hyvät ruoat!
Oppituntien osalta päivä oli hieman tavallista pitempi, sillä kävimme Hops-keskusteluja vielä alkuillasta. Oli hyödyllistä tutkailla, miten syyskuun alussa asetut tavoitteet ovat toteutuneet - ja valita uusia kehityskohtia seuraavalle kuukaudelle.
Ilta kului pääasiassa anatomian monisteita lukiessa ja soolopäiväkirjaa kirjoittaessa. Nukkumaan mentiin hyvissä ajoin, jotta herätään virkeänä seuraavaan aamuun.
Satu

Tiistai
Aamu alkoi anatomialla ja aiheena oli lonkka. Lihaksia siellä on hurja määrä muistettavaksi, mutta lihasharjoitteita tehdessämme itselleni eniten turhautumista aiheutti viulun kieliäkin kireämpi lonkkani. Älkää ymmärtäkö väärin, saan spagaatit tehtyä joka suuntaan, mutta en osaa rentouttaa ja erotella lihaksia. Ne aktivoituivat kaikki täysillä samaan aikaan ja ne ovat koko ajan jökissä. Syksyn tavoitteeni on opetella rentouttamaan lonkkaa ja venytellä kunnolla edes kerran viikossa.
Improvisaatiossa jatkoimme eilisellä linjalla ja keskityimme yksittäisen kehonosan eriytyvään liikkeeseen.
Lisäksi teimme harjoituksia, joissa liike lähti tietystä kehonosasta ja resonoi muualle vartaloon. Harjoitukset olivat todella rentouttavia ja niiden avulla löysi uusia liikesuuntia ja tapoja liikuttaa kehoa. Nykärissä keskityttiin monipuolisesti lattiatekniikkaan. Siitä opin kyllä joka päivä uutta, koska olen niin vähän tehnyt nykäriä. Mulla on break dance taustaa, mutta siinä oon enemmänkin keskittynyt raa'alla voimalla liikuttamaan itseäni. Nykärissä taas liutaan taloudellisen smoothisti paikasta toiseen minimaalisilla lihassupistuksilla.
Kehonhuollossa käytiin läpi, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon lämmittelyssä ja miksi edes pitäisi lämmitellä. Itse lämmittelisin kuntopiirillä verenmaku suussa, että varmasti tulisi hiki ja syke nousisi. Pitäisi sitä toki venytellä ja käydä maksimiliikeradatki läpi... Noh, ehkä jatkossa. Suunnittelimme pareittain lämmittelyt ja vedimme ne koko ryhmälle.
Markkis

Keskiviikko
Ja niin saapui keskiviikkoaamu, jonka aloitimme eilen tekemättä jääneiltä kehonhuoltotunnin lämmittelyryhmätöillä. Toisella ryhmällä oli musiikki mukana, niin tuntui kuin olisi ollut kuntosalin ohjatussa liikunnassa. Ilo saapui siis näin meille Ilen ja Linnean kymmenen minuuttisesta.
Sitten siirryimme nykytanssin pariin, jatkoimme mm. uuden maassa suurelta osin liukuvan ja pyörivän lattiasarjan parissa.
Keskiviikkopäivän päätimme anatomian tunteihin, ja kristallikruunun alla säihkyvään luurankoon, joka muuten löytyi siivouskomerosta viikon alussa yhden viikon piilomatkan jälkeen, ja vaikka kuinka yritin, jouduime opettelemaan nämä vaikeat asiat ihmiskehon sisältä kokeeseen. Kaksi sivua muistiinpanoja saamme käytää. Ensi viikolla on jo koe. Heli ei kerro kysymyksiä etukäteen. Kääk! Kai se on ihan reilua, mutta silti kääk!
Antti

Torstai
Tyypillisenä Markon päivänä aamu lähti käyntiin balettitunnilla. Baletin jälkeen syvennyimme tarkemmin didaktiikan ihmeelliseen maailmaan. Kävimme myös ryhmässä läpi tekemiämme tankosarjoja, hyppysarjan sekä adagion.
Jazzin tunnin aloitimme lämmittelysarjalla ja muutamalla koordinaatiota kehittävällä sarjalla. Sen jälkeen kulmasta kulmaan liikkumisia sekä pidemmän sarjan tekoa minkä Marko opettikin meille loppuun asti.
Tunnit loppuivat puolikolmen aikaan ja osa meistä lähtikin suoraan viikonlopun viettoon kotiin ja muutama meistä jäi opistolle.
Terhi

Perjantai
Perjantai kulkevat meillä lukujärjestyksessä nimellä oman työskentelyn päivä. Vaikka minulla onkin viikonloppuisin yleensä kaikenlaisia suunnitelmia kotona, olen ottanut tavakseni jäädä perjantaiaamupäiväksi opistolle ja puuhailla tanssisalissa lounaaseen asti. Tämä viikko ei ollut poikkeus. Myöhäisen aamupalan jälkeen suuntasin salille lämmittelemään ja tekemään hieman lihaskuntoa. Tarkoitukseni oli pyhittää aamu soolon suunnitteluun sekä erinäisiin muihin luoviin projekteihin, mutta keskittymiskykyni oli lievästi koetuksella, sillä salissa pestiin samaan aikaan ikkunoita. Kaksi isoa miestä isoilla tikkailla, saavat aikaan kohtuullisesti meteliä. No, tehokkaan jalannostotreenin jälkeen oli aika lopettaa tanssiviikko Huittisissa.

Iltapäivällä lähdimme pienellä porukalla Turkuun. Minä pääsin kätevästi kotiin ja muut pääsivät tuulettumaan ja kaupoille. Oli mukavaa itsekin katsoa melkein kotikaupunkianki vaihteeksi turistin näkökulmasta. Harvoin sitä tulee esimerkiksi istuskeltua montaa tuntia kahvilassa. Mielenkiintoisten ja syvällistenkin keskustelujen siivittämänä päivä kului nopeasti ja illemalla kotona jaksoin leipoa korvapuusteja, keksiviikkona olleen korvapuustipäivän kunniaksi, ennen kuin aika oli rentoutua tv-sarjaa katsellen.
Linnea












Lauantai

Ile




Sunnuntai
Suloiseen sunnuntaihin heräsin verkkaisesti ja nälkäisenä. Loppuviikko oli ollut tapahtumarikas niin sisäisesti kuin ulkoisesti mikä myös tuntui ja näkyi kehossa. Eli väsynyttä löysäilyä oli luvassa. Ruokittuani ruumista oli hyvä mennä prosessoimaan toiminnantäyteistä viikonloppua ulos pihlajanmarjoista seonneiden lintujen joukkoon.
Myöhemmin päivällä ryhdyttiin Ilen kanssa omenahillon tekoon. Opistolla on kosolti omenapuita, joiden hedelmät suurimmaksi osaksi jäävät pudottuaan maahan mätänemään, joten päätimme hyödyntää niitä. Siinä sivussa kertailtiin tulevaa anatomian koetta varten sekä väsättiin omena-kaurapaistos koko asuntolan väelle. Koska tunsin ettei luovasta fyysisestä liikkeestä tulisi mitään, mutta oma asuntolan huone ei hurmannut jäämään, lähdin Aino Voipion saliin ajatuksena tehdä rästihommia läppärillä. Sinne mennessäni mietin, että siirrän aulan sohvan saliin maksimoidakseni löysäilyn. Huvituksekseni sain huomata, että AV-saliin olikin ilmestynyt toinen sohva. Siellä loppuilta menikin mukavasti kristallikruunujen alla.
Maria

Viides viikko

Viides viikko pärähti tehokkaasti käyntiin meille uuden opettajan Veran astuessa puikkoihin. Hän opetti meille balettia, nykytanssia ja improvisaatiota. Jokaisella tunnilla toistuva teema oli keskivartalon kontrollin säilyttäminen liikkeestä toiseen ja siitä opettaja muistutteli tasaisin väliajoin. Balettia ja nykäriä treenattiin Veran tunnilla hyvin perusteellisesti ja samoja harjoituksia toistettiin todella paljon, jotta ne pinttyisivät lihasmuistiimme. Improvisaatiossa keskityttiin paljon liikkeen ajoitukseen, artikuloimiseen ja rytmittämiseen, jotta tanssiminen näyttäisi tasaisen tylsän puuron sijaan yllätykselliseltä ja kiinnostavalta katsojalle. Toinen improvisaatiotuntien teemoista oli tilan hyödyntäminen ja tanssijan tilaan sijoittumisen merkitys. Opin Veran tunneilla hurjasti uutta ja pidin siitä, että toistoja tehtiin paljon ja tehokkaasti.

Liikunta ja sporttinen elämä jatkui tällä viikolla tanssituntien ulkopuolellakin. Pääsimme hyödyntämään paikallisen kuntokeskuksen ryhmäliikunta tarjontaa ilmaislipuilla. Itse kävin tehokkaana naisena kahdella eri tunnilla, Body Combatissa ja reisi-peppu-vatsa- jumpassa. Lisäksi sovimme luokan kanssa, että venytellään kerran viikossa porukalla, jotta venyttelyt tulisi tehtyä. Venyttelyn ohessa katsotaan isolta valkokankaalta leffoja, joita muutkin koulun opiskelijat ovat tervetulleita katsomaan.

Loppuviikosta kyllä huomasi kropan olevan todella tukossa kaikesta rehkimisestä, joten rentouttava viikonloppu tuli kyllä todella tarpeeseen. Viikonloppuani lähdin viettämään kotikaupunkiini Jyväskylään, mutta valitettavasti matka ei sujunut ilman kommelluksia. Olin katsonut bussiaikataulut väärin ja menin väärään aikaan bussipysäkille kaatosateeseen odottamaan. Mokani tajutessani aloin epätoivoisesti liftata toivoen, että joku nappaisi minut siitä pellonvierestä kyytiin.  Onneksi eräs herttainen eläkeläismies huomasi ahdinkoni ja vei minut Huittisten bussiasemalle, josta pääsin seuraavaan bussiin. Super paljon kiitoksia vielä hänelle!!! Pelastit viikonloppuni  :)