Tämä on Länsi-Suomen opiston tanssitaidelinjan blogi, jossa opiskelijat kertovat opiskelustaan linjalla.
tiistai 31. lokakuuta 2017
perjantai 27. lokakuuta 2017
Jäljet kehossa, muistikirjassa ja mielessä
Tanssia, mustelmia, tanssia, palovammoja, tanssia, hiertymiä, tanssia. Lattiakosketuksia, mutta ei kuitenkaan pohjakosketuksia. Elettyä elämää isolla E:llä tanssitaidelinjalla.
Sooloprojekti etenee hurjaa vauhtia, samoin lähestyy marraskuinen soolotanssien esitys. Ajoittaista luomisen tuskaa, täyttyvä muistikirja, kokeiluja, yrityksiä ja erehdyksiä, onnistumisia, löytöjä, kirkastumisen hetkiä. Ikkunoiden takana ilahduttava ensilumi. Samaa matkaa kulkemassa opiskelukaverit sekä oppaanamme valtavan ammattitaidon omaava Sari. Yksi viikon ehdottomista huippuhetkistä oli päästä näkemään muiden soolot. Tuntui jännittävältä näyttää muille vielä keskeneräinen tanssinsa, mutta samalla sai korvaamattoman tärkeää palautetta sekä kokemusta siitä, miltä tuntuu esittää omaa tanssiaan muiden edessä.
Päätimme viikon uusien tanssituttavuuksien parissa tutustuen Markon johdolla showtanssin ja tanssiakrobatian ihmeelliseen ja energiseen maailmaan. Vaikka keho tuntui jo viimeisen opiskelupäivän aamuna loppuun rääkätyltä, imaisivat nämä uudet tuttavuudet mukaansa täysin.
Sooloprojekti etenee hurjaa vauhtia, samoin lähestyy marraskuinen soolotanssien esitys. Ajoittaista luomisen tuskaa, täyttyvä muistikirja, kokeiluja, yrityksiä ja erehdyksiä, onnistumisia, löytöjä, kirkastumisen hetkiä. Ikkunoiden takana ilahduttava ensilumi. Samaa matkaa kulkemassa opiskelukaverit sekä oppaanamme valtavan ammattitaidon omaava Sari. Yksi viikon ehdottomista huippuhetkistä oli päästä näkemään muiden soolot. Tuntui jännittävältä näyttää muille vielä keskeneräinen tanssinsa, mutta samalla sai korvaamattoman tärkeää palautetta sekä kokemusta siitä, miltä tuntuu esittää omaa tanssiaan muiden edessä.
Päätimme viikon uusien tanssituttavuuksien parissa tutustuen Markon johdolla showtanssin ja tanssiakrobatian ihmeelliseen ja energiseen maailmaan. Vaikka keho tuntui jo viimeisen opiskelupäivän aamuna loppuun rääkätyltä, imaisivat nämä uudet tuttavuudet mukaansa täysin.
Liskokävelijät |
“A body in motion stays in motion.” - Isaac
Newton
tiistai 24. lokakuuta 2017
It’s coming!
The evening of solos is almost here, so let brainstorming begin! Planning, trying, thinking and even inventing somehow our soloworks are so exiting moments, but so complicated at the same time. And we are sooo lucky to have Sari Palmgren here with us to share her experience. Are you ready? Because here we go! ;)
P.S. but for today, just picture of our beautiful place
P.S. but for today, just picture of our beautiful place
tiistai 17. lokakuuta 2017
palautuminen
Viikko oli tähän mennessä raskain itselleni. Tuntui kuin olisin tulossa kuumeeseen mutten kuitenkaan. Hengästyin nopeammin kuin yleensä ja energia tuntui olevan poissa. Harmittelin uupunutta olotilaani kunnes Antin valmennustiedon tunnilla sopivasti käsittelimme aihetta. Totesin olevani hieman ylirasittunut ja stressaantunut. Ymmärsin antaa keholleni tarvittavan levon ja seurailin suurimmaksi osaksi kun muut harjoittelivat street askelia. Tämä oli varsin opettavaista sekä omista voima varoistani että seuraillessa muita. Valmennustiedon tunnit tulivat kuin tilauksesta oikealle viikolle. Käsittelimme valmennuksen tukitoimia kuten lepoa, lihashuoltoa, kokonaiskuormitusta, ylirasitusta ja ylikuntoa sekä harjoittelun jaksottamista.
Virkistävää katsoa vierestä kun muut treenasivat, huomaan kaikkien kehittyneen jo valtavasti <3
Toisinaan katsoin ja kuuntelin opettajan roolista tunnin etenemistä.
Onnekseni oli teoria painotteinen viikko niin jaksoin pysyä mukana anatomian tunneilla. Kävimme läpi rintakehää, niiden luustoa ja lihaksistoa. Vatsalihaksia ja niiden toimintaa sekä lonkkaa. Selkeämpää opettajaa en näille tunneille osaisi kuvitella kuin Antti. On hienoa saada työskennellä monen eri opettajan johdolla.
Materiaalia anatomian tunnilta. Toistemme ryhtejä on tullut tarkasteltua edestä ja takaa muutamaan otteeseen. Mielenkiintoista kuinka kaikki olemme täysin samanlaisia mutta niin erilaisia.
Baletin tunnilla pohkeet pääsivät taas kunnolla töihin ja viikko loppui baletin didaktiikan kokeeseen.
Viikonlopun aikana täydellä levolla kunto alkoi onneksi jälleen palautua normaaliksi.
lauantai 7. lokakuuta 2017
Liikkeen viemää
Syksy on vihdoinkin saapunut tanssisalin
isojen ikkunoiden taakse lehtien leijaillessa alas puista. Uskomatonta todeta,
että olemme opiskelleet tanssitaidelinjalla jo kuusi viikkoa. Jokainen viikko
on ollut eri tavoin liikkeen viemää ja olen
miettinyt, miten viikot ovat voineet ollakin niin tyystin erilaisia keskenään.
Tällä viikolla olemme kuluttaneet varsin ahkerasti
tanssisalin lattiaa niin päivisin tanssitunneilla kuin myös iltaisin soolojen
parissa. Tällä viikolla tanssittiin nykytanssia ja jazztanssia nauttien joka askeleesta. Olemme päässeet siis tositoimiin myös soolotanssien valmistelussa, marraskuun puolivälissä omakuviemme pitäisi olla valmiina esitettäväksi. Oman koreografian luominen on ollut tähän mennessä todella antoisa, mielenkiintoinen, jännittävä, kutkuttava, kasvattava ja muutenkin valtavan paljon antava prosessi. Ja mitä onkaan vielä edessä?
Olemme opiskelleet kuluneina viikkoina
klassisen baletin didaktiikkaa ja kuluneella viikolla valmistelimme itse
baletin tanko- ja lattiasarjoja. Jatkossa nostan entistä korkeammalle hattua jokaiselle tanssiopettajalle, joka tekee vaikkapa juuri balettitunnille vuodesta toiseen erilaisia tanko-, hyppy- ja lattiasarjoja. Sain tehdä tosissaan töitä, että sain aikaiseksi omat adagio- ja pikkuhyppysarjani, vaikka ne ovat varsin yksinkertaiset.
Kuluneen viikon aikana olemme siis hikoilleet
tanssisalilla, mutta kehoa on myös hellitty useammalla kehonhuollollisella
menetelmällä. Improvisaation tunnilla kehon luiset osat suorastaan lämpenivät
ajatuksen voimalla pyörittäessämme punaista palloa kehon sisällä jokaisen luun
ympäri. Erityisen ovelalta tuntui pallon liikkuessa vaikkapa lapaluun ja
polvilumpion alla sekä reisiluun kaulan ympäri.
Liikkeen viemää seuraavaankin viikkoon :)
sunnuntai 1. lokakuuta 2017
Body Universe
On the fifth week of our great journey to the dancing world we started to learn more and more about our bodies. And this time that was anatomy what leads us. I will always say that in our huge Universe there are billions of other universes. And, of course, one of them is human body. Especially, when you find out that we have our own point of gravity, and, of course, one of the surprising facts, for me personally, was the fact that this gravity centre is constantly moving in our bodies, and its position depends on our posture. To be honest, I have never thought about such a close connection between everything in the world (shame on me).
To speak about dance, we learned something brand new. Half of us already have an experience in streetdance, while another half (including me :) ) just tried our first steps. I always thought about breakdancers that they are, kind of, superhumans, but we got an opportunity to try some elements from breakdance. To tell the truth, it wasn't easy at all, but we will do our best!
And the last but not least, that we met physiotherapist and each of us got recommendations for the points, we have to pay more attention. It is important to say, that through all of these three new chapters in our dancing "book"- anatomy, streetdance and physiotherapy - we were leaded by one teacher!
Thankful to Universe for being here and looking forward to next week!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)