torstai 27. syyskuuta 2012

viikko numero kolmekymmentäyhdeksän


Soila: 
Taas on takana viikko tanssitaidetta. Olo on kuin uitetulla sukalla.  
Tiistaina ryhmä koki loukkaantumisaallon, ettei meitä ollut loppuviikosta kuin puolet tunneilla. Tanssisarjoissa ei voitu mennä eteenpäin. Keho on täynnä kulmia ja italialaiset performing artsilaiset sen kun leijuvat salin kulmasta toiseen. 
 Päivisin ei ehdi mitään ja illat menevät hengaamiseen. Sataa, ikkunan takana on pelkkää harmaata mössöä, sandaalit kastuvat ulkona ja jähmeitä nilkkoja on vaikea käyttää. Salissa on joko liian kylmää tai tunkkaista, valkoiset sukat likaantuvat heti. 
 On syönyt liikaa pullaleipää ja venytellyt liian vähän. Omat virheet ärsyttävät. Muiden virheet ärsyttävät. Ei tästä tule mitään –ajatusketju tekee ylitajuntaan uusia ja uusia silmukoita. 


   Ja sitten taas tajuaa ettei oikeastaan tekisi montaa asiaa mielummin kuin pyörisi märällä katolla paljain jaloin, lehahtaisi tanssiperheen kanssa lounaspöytään hikisenä, kehittelisi kaseja tuntien jälkeen, kontakti-improilisi ammattitanssijoiden kanssa, tai sitkoilisi developeita. 
Jälleen täytyy todeta että meitä on koossa aikamoinen valiojoukko.
 Kiitoksia teille jotka jaksoitte tämän viikon ja pikaista parantumista kipeille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti