lauantai 3. syyskuuta 2016

Tunnelmia ensimmäiseltä viikolta

Viime sunnuntaina olin äitini ja veljeni kanssa ajelemassa kohti Länsi-Suomen opistoa. Olen varsinainen jännittäjä, ja vatsanpohjassani tuntui jo niin paljon, että olin valmis kääntymään kotia kohti. Tilannetta ei ollenkaan helpottanut veljeni jatkuvat kommentit siitä, kuinka olimme matkustamassa selkeästi keskelle ei mitää. Minne minä pääsisin pakoon, jos opistolla olisikin hirveää?

Pelkoni alkoivat haihtumaan, kun näin ensisilmäyksen opistosta. Puinen keltainen päärakennus on kaunis ja ympäristö muutenkin viihtyisä. Olin jo ehtinyt majoittua, kurkkata tanssisalimme ja syödä iltaruoan, kun huonekaverini Markkis saapui. Hänkin osoittautui tanssilinjalaiseksi. Kävimme iltakävelyllä pihalla, näimme ihanat jokimaisemat saunan terassilta ja poimimme omenoita.

Jos mukavan oloinen opisto olikin helpottanut jännitystäni sunnuntaina, niin kyllä seuraavana aamuna taas vatsanpohjaa kutitti. Kaikille tarkoitettu tervetulotilauisuus meni nopeasti ja kokoonnuimme yhteen tanssijoiden kanssa. Teimme kierroksen koululla. En tainnut olla ainoa, jota jännitti, sillä kierros oli oppilaiden osalta hyvin hiljainen. Muuten päivä koostui erilaisista tutustumisharjoituksista. Esittelimme itsemme liikkeitä apuna käyttäen, haastattelimme toisiamme ja teimme pienet esitykset pareittain.

Maanantain aikana opimme, että meitä on kahdeksan hyvin erilaista, eri-ikäistä ja erilaisesta tanssitaustasta lähtöisin olevaa opiskelijaa. On ollut kuitenkin mukavaa huomata, että yhteistä juttua löytyy ja kaikille tuntuu olevan oma paikkansa ryhmässä.

Tiistaista eteenpäin opiskelu alkoi toden teolla opettajamme Helin johdolla. Päivämme täyttyivät nyky- ja jazztanssilla, improvisaatiotunneilla sekä kehonhuollolla. Loppuviikosta aloin pohtia, pystyisinköhän kipeiltä lihaksiltani edes kävelemään viikonloppuna, mutta kipeät lihakset tulevat maksamaan itsensä takaisin ja tanssi on ollut aivan ihanaa. Itse olen nauttinut eniten nykytanssista ja sen pehmeydestä. Myös energisempi jazztanssi on hauskaa. Nykytanssin liikkestä toiseen soljumisen sijaan, jazzissa olemme saaneet pistää aivomme likoon harjoitellessamme jalkojen ja käsien koordinaatiota. Improvisaatiotunneilla olemme tutkineet omaa liikettä. Olemme tehneet paljon töitä pareittain esimerkiksi tekemällä impulssiharjoituksia, joissa pari antaa koskettamalla impulsseja, joihin pitää reagoida liikkeellä. Ainakin omalta osaltani kehonhuolto oli kaikista hikisintä touhua. Teimme erilaisia kuntoharjoituksia, mutta toisaalta mukaan mahtui myös kuperkeikkoja ja pelejä.

Ja tokihan elämää on myös oppituntien ulkopuolella. Keskiviikkona käväisimme tutustumassa porukalla Huittisten keskustaan. Näimme mielenkiintoisia patsaita, istuimme hetken leikkipuistossa ja kiersimme kirkon. Eihän Huittisten keskusta mikään suuri ole, mutta oli hauskaa viettää aikaa paikkoja tutkien.


Uskomatonta, että pohdin vielä sunnuntaina, minne opistolta pääsisi mahdollisesti pakoon. Nyt viikonloppu tuntui koittavan aivan liian aikaisin. Hyvinhän koulu olisi voinut jatkua vielä muutaman päivää? Näin ensimmäisen viikon jäljiltä sanoisinkin, että tuleva vuosi vaikuttaa erittäin lupaavalta ja innostavalta.  

maanantai 29. elokuuta 2016

Uudet opiskelijat 2016-2017

Viime vuoden opiskelijat ovat jatkaneet eri puolille Suomea eri kouluihin opintoihin. Uudet opiskelijat ovat aloittaneet Länsi-Suomen opiston tanssitaidelinjalle 2016-2017.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Myötä ja vastamäessä

Viimeviikot ovat menneet hurjan nopeasti. Musikaalin jälkeen pidettiin viikon hiihtoloma, joka itsellä meni sekin aika pitkälti tanssiessa. Osallistuin Suomessa järjestettäville Skiing On Skin-kontakti-improvisaatiofestareille. Viime viikko olikin sitten minulle ensimmäinen loman jälkeinen viikko opistolla, koska jouduin olemaan viikon sairaslomalla loman päätteeksi, kun loukkasin selkäni festareilla. Tekevälle sattuu sanotaan, niin se tuntuu olevan vaikkakin melko vähällä tässä on päästy. Kun joutuu työskentelemään kehonsa kanssa joka päivä, tulee herkäksi kehon eri tuntemuksille ja itselle on ainakin käynyt niin, että sitä on alkanut kunnioittamaan näitä kehosta tulevia viestejä, jotka kertovat milloin ollaan levon, ravinnon tai nesteytyksen tarpeessa. Tämä on herättynyt suurta kunnioitusta kehokeskeistä elämän tapaa kohtaan. Joskus kehomme on paljon viisaampi, kuin mitä itse olemme. Olen todella kiitollinen, että olen tämän koulun myötä löytänyt yhteyden fyysisen ja kognitiivisen minän välillä.

Lomien jälkeen päivät on ollut pitkiä, kun yhteisestä päätöksestä tuli pidettyä sen kolmen päivän sijasta viikon mittainen hiihtoloma niin että teoriatunteja siirtyi hiukan näiden viikkojen iltapäiville. Aloitettiin myös opiskelijoiden kesken järjestää iltaisin harjoituksia kevään loppuproduktiota varten, mikä pidentää päiviä entisestään. Mutta mikäs siinä, tätähän tänne on tultu tekemään tanssimaan niin paljon kuin jaloista lähtee. Vanhana kerkee sitten levätä. On ollut kyllä tosi mielenkiintoista, kun kaikki on päässeet ohjaamaan sitä omaa juttuaan muille tanssijoille. Meidän kevätproduktiota varten jokainen tekee siis oman koreografian, jonka muut tanssijat sitten esittävät. Aika mahtavaa päästä antamaan jotain omaa muiden esitettäväksi. Taas yksi uusi aluevaltaus.

Helin kanssa puuhailtiin viimeviikolla jazzin, nykärin ja teoriatuntien parissa. Päästiin harjoittelemaan scorejen tekemistä ja uutena juttuna on alettu tekemään rytmiikkaharjoituksia, mikä on mulle itselle todella aivoja rassaavaa, koska kädet ja jalat on joskus aika vaikea saada pelaamaan yhteen tällasissa. Mutta apua siitä varmasti on monessakin jutussa ja tulee uusia hyödyllisiä aivoyhteyksiä. Tanssihistorian tunneilla tutustuttiin tanssin juuriin, baletin kehittäjiin ja modernin tanssin edustajiin. Päästiin myös opettelemaan vanhojen koreografien teoksista pätkiä. Tän tyyppinen teorian opiskelu olikin mulle ihan uutta. Ja todella mieleen painuva. Kaikki pitäis vaan tehdä aina oman kehon kautta, niin jäis paremmin mieleen. Torstai nautittiin sitten taas Markon mahtavista energioista ja kunnon rääkkikehonhuoltotunnista.

Enää kymmenen viikkoa koulua jäljellä, mikä tuntuu aivan hirvittävältä. Vuosi on mennyt niin hurjan nopeasti. Tällä hetkellä minulla tuntuu olevan sellainen viimehetken spurtti päällä. Haluan ottaa kaiken irti jokaisesta päivästä ja minuutista täällä, minkä vuoksi olen suunnitellut viettäväni viikonloppuja opistolla ja keskittyväni täysillä itseni kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tulevaisuus siintää jo monella silmissä. Uudet koulut ja uudet suunnitelmat. Kesä. Saa nähdä minne sitä itse joutuu. Mutta yhden asian tiedän, tanssia jatkan niin kauan kuin jalat kantaa.


Ihana auringonnousu opistolla.


Väliaika: omenaa ja jumitusta. Ihana kevätaurinko on tullut meille seuraksi tanssisaliin.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Musikaali!!

Meidän alkuvuoden projekti saatiin tällä viikolla valmiiksi. Tehtävänä oli siis valmistaa lyhyt musikaali, joka tehtiin opettajan avustuksella alusta loppuun itse. Meidät jaettiin neljään ryhmään ja ryhmissä saimme päättää yhdestä musikaalista yhden kappaleen. Kappaleita meidän musikaalissa oli Roxie Chicagosta, Honey honey Mamma Miasta, El tango de Roxanne Moulin Rougesta ja Circle of life Leijonakuninkaasta. Yllättävän nopeasti kolmessa viikossa ensimmäisistä ideoista syntyi ihan oikeita esityksiä. Välillä oli hetkiä, jolloin tuntui ettei tästä mitään tule, mutta kyllä se vain siitä lähti käyntiin. Yhdessä myös kehittelimme jonkinlaisen juonen biisien välille. Teoksemme kertoi kunnianhimoisista nuorista, jotka elämä johdattaa paikkoihin mihin he eivät voineet koskaan kuvitella joutuvansa. Bordellissakin voi kuitenkin löytää onnen ja rakkauden, vaikka mustasukkaisuus varjostaisikin sitä. Kaiken kaikkiaan tämän musikaalin tekeminen oli kiva kokemus, ehkä joskus se esitetään uusintana ;)




maanantai 1. helmikuuta 2016

Pieni reissu Italiaan!

Heipsun hei!

Blogi ei loppuvuoden soolokiireiden, joululomailun tai alkuvuodenkaan koulukiireiden takia ole pysynyt ihan ajantasalla, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Eikös se sanontan niin kuulu. Hehee. :--)

Olimme siis Tanssitaiteilijoista ja Performing Arts linjalaisista koostuvalla jengillä Sestrieressä, Italian alpeilla 10-14. joulukuuta 2015. Sestrieressä sijaitsevassa olympiahotellilla järjestettiin viikonlopun ajan tanssitapahtuma, johon osallistuimme. Majoituimme hotellilla, upeissa alppimaisemissa ja aurinkoisessa säässä. Pääsimme mukaan muunmuassa baletti-, street- ja team building tunneille. Muutoin matkamme koostui Sestrieressä vietetyn viikonlopun lisäksi reissaamisesta kohteeseen. Yövyimme ensimmäisen ja viimeisen yön hostellissa kauniissa kaupungissa nimeltä Como. Pääsimme sieltä erinäisten julkisen liikenteen avuin aina Sestriereen ja kulkemaan lentokentälle. Vaikka välimatkat eivät mitään lyhyimpiä olleet, oli reissut tällä poppoolla älyttömän hauskoja. Ei se määränpää, vaan se matka. Tänään näyttää pursuavan jotain ihmeellisiä sananlaskuja.. Koska matkaan mahtui paljon juttuja, annan kuvien puhua loput puolestani! <3